Suomen itäraja on Naton itäraja, josta Etelä-Karjalassa sijaitsee sen eteläinen osa. Puolustuksellisesti itärajan asuttuna ja vetovoimaisena pitäminen on tärkeää.
Suomi on pitkä maa, jossa on kasvukeskuksia, sekä alueita, joiden väestö vanhenee ja vähenee. Kaakkois-Suomi unohtuu usein keskusteltaessa tulevaisuuteen tähtäävistä investoinneista, vaikka alueella on korkeakouluja ja menestyviä yrityksiä.
Suomen väestökehityksen jakautuminen erilaisiin alueisiin näkyy päätöksenteossa. Toisaalla rakennetaan päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia, Etelä-Karjalassa pohditaan, kuinka paljon vielä voidaan seinistä säästää. Samalla esiin nousee huoli pätevän henkilöstön saatavuudesta.
Kuntien talousarvioiden valmistelussa vuodelle 2024 on keskusteltu, miten elinvoimaisuutta ja asukkaiden määrää pystytään lisäämään. Tämä näkyy uutisoinnissa lakisääteisten palvelujen, kuten varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, järjestämisessä. Tilannetta ei helpottanut Valtionvarainministeriön ilmoitus lisäleikkauksista.
Hallitusohjelman mukaan lukiokoulutusta tarkastellaan seuraavan neljän vuoden aikana. Mikäli rahoitusta muutettaisiin niin, ettei pienten lukioiden ylläpito olisi enää mahdollista, tarkoittaisi se Etelä-Karjalassa lukioiden ja peruskoulujen yhteistyön vaikeutumista. Vaikka ammatillinen koulutus on jo Etelä-Karjalassa keskittynyt kahteen kaupunkiin, emme toivoisi samaa lukiokoulutukseen.
Hallitus on kaavaillut päällekkäisten koulutusten ”estämistä” rahoituksen muutoksilla. Ammatillisella 2. asteella jatkuvan haun kautta tulevien opiskelijoiden osuus on nousussa ja moni on alanvaihtajia. Jos alanvaihtajien koulutus ei ole oppilaitokselle kannattavaa, koulutusta vähennetään ja työvoimapula monilla aloilla, etenkin sote-alalla, pahenee. Miten tämä edistää työllistymistä?
Vapaan sivistystyön leikkaukset tuntuvat myös Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan kansalaisopiston rehtori Sanna Nurmi kertoi, että leikkaukset supistavat kurssitarjontaa, kurssien hinnat ja vähimmäisosallistujamäärien nostoa harkitaan. Muutokset vaikeuttavat kansalaisopiston opetustoiminnan järjestämistä pienissä kunnissa ja heikentävät taloudellisesti heikommassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksia.
Korkeakouluilla on tärkeä rooli Etelä-Karjalan elinvoimaisena pitämisessä. Ne tarjoavat monipuolista koulutus- ja TKI-toimintaa, ja ovat merkittäviä työllistäjiä. Tarjoamalla laadukasta korkeakoulukoulutusta varmistetaan osaavan työvoiman saanti. Aikuiskoulutustuen poistamisen vaikutuksia korkeakouluihin on vaikea ennustaa, mutta uhkakuvana on koulutustason nousun hidastuminen.
Olemme Etelä-Karjalassa haasteiden ja muutosten äärellä. Koulutukseen panostamisella lisätään veto- ja elinvoimaa lapsiperheille ja yrityksille myös niihin maakuntiin, jotka sijaitsevat kauempana kasvukeskuksista. Samalla parannetaan Suomen puolustuksellista turvallisuutta.
OAJ:n valtuutetut Etelä-Karjalasta
Anu Pohjamo
Tytti Kiiski
Sanna Kettunen
Teija Launiainen